Lento lähti ja saapui jopa etuajassa, Air Berlin -lennolla tarjoiltiin mehuja ja sämpylöitä, ja matkalaukutkin löysivät tiensä Helsinki-Vantaan matkatavarahihnalle. Jälkikäteen ajateltuna on suoranainen ihme, että saimme tavarat ilman sen kummempia odotteluja, tietäen, että tänään lentokentällä on ollut jumissa liki 5000 laukkua! Kyllä tämä matka olisi pitänyt kruunata sillä, että tavaramme olisivat jääneet jumiin Helsinkiin..
Hytistessäni lentoparkin pysäkillä, mietin miksei bussin tilaamista varten voi pysäkillä olla puhelinnumeroa! Lähde siinä nyt sitten etsimään info-tiskiä josta bussi soitetaan, kun bussi voi tulla ja mennä siinä häröillessäsi sisällä terminaalissa.
Lentoparkin autot olivat saaneet taas lisää lumipeitettä ylleen, mutta ei mitään mahdottomia määriä. Poikkeuksellisista sääoloista kertoo kuitenkin se, että lentoparkkiin oli varattu rivistö kumisaappaita, työtakkeja ja haalareita, hanskoja, harjoja ja lumilapioita lainattavaksi.
Nyt olemme kotona ja edessä on pari työpäivää ennen uuden vuoden juhlia.
Jouluhuili Berliinissä oli onnistunut. Ilmat suosivat, koska vasta lähtöpäivänä ripsi vettä ja tuulikin oli viime jouluista Lontoota lempeämpi. Kauppojen kiinnioleminen koko viikonlopun ajan hiukan yllätti, muistaen kuinka Lontoossa alennusmyynnit polkaistiin käyntiin jo tapanina, mutta mikään suuri menetys kauppojen kiinnioleminen ei ollut. Aika kului liiankin nopeasti museoita ym. marhatessa ja pitkälti samat rättikaupat meiltä löytyy jo Kuopiosta, tosin hinnat ovat meillä vähän kovemmat.
Potsdamer Plats ja Reichstagin alue ovat kokeneet muodon muutoksen, mutta Berliini itsessään ei ole sitten viime näkemän oleellisesti muuttunut. Kymmenen vuotta vanhalla junakartallakin mentiin koko loma, kun ei tajuttu respasta pyytää uutta ;) Erityisen mukavaa oli pistäytyä ihmettelemässä entistä asuinaluettani Allee der Kosmonautilla. Joku on varmasti pysäyttänyt kellon siellä.. Olisikin pitänyt käydä soittamassa vanhan kämppäni ovikelloa ja kysellä kämppiksiäni Mariaa tai Romya.
Eräs asia sentään yllätti totaalisesti, nimittäin tupakointikulttuuri. Kymmenen vuotta sitten, kaikki polttivat eikä koskaan ulkona, vaan aina sisällä. Kämppikseni ihmettelivät, miksi kaverini kävivät parvekkeella röökillä kun "sisällä on lämpimämpää". Koulun käytävällä oli paikka, jossa sai polttaa, samoin McDonaldsissa. McDonaldsista sai tuolloin myös olutta. Nykyään tupakointisysteemi on kuin koti-Suomessa eikä tupakoitsijoita enää näy, ei edes ravintoloissa. Kokeilematta jäi, vieläkö Mäkissä myydään olutta.
Tosi hauskaa oli kierrellä paikoissa, joissa opiskeluaikana ei raaskinut vierailla, tai ei muuten vaan tullut käytyä. Nyt on Berliinin jano sammutettu taas seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi eikä tätä blogia ole enää tarvetta jatkaa.
Mutta ken tietää missä seuraavaksi reissataan. Vai tuleeko kyseeseen kissanpennun kotiutumisblogi tai talon laajennusblogi, kumpikin projekti on nimittäin jo hyvällä mallilla.
Auf Wiederschauen!
Hienoa, että kotimatka sujui hyvin. Pelkäsimme, että laukut jäivät jumiin, kun uutisissa kertoivat satojen laukkujen odottavan kentällä. Työiloa loman jälkeen. ;D
VastaaPoista