Lisää historian siipien havinaa

Asuessani Berliinissä kymmenen vuotta sitten, Saksan "eduskuntatalo" Reichstag oli juuri otettu takaisin poliittiseen käyttöön. Valtiopäivätalon katolle oli rakennettu lasikupoli yleisökäyntejä varten ja väkeä päästettiin ihmettelemään "Berliinin katolle", muistaakseni sunnuntaisin. Paikka oli tuolloin hyvin suosittu ja jonot sen mukaiset, niinpä en tullut silloin siellä käyneeksi, ainakaan rappusia pidemmällä. Nykyään rakennus on ilmaiseksi avoinna yleisölle joka päivä aamukahdeksasta iltakymmeneen.

Menneinä päivänä ihmettelimme Reichstagin edelleen pitkää jonoa ja tänä aamuna menimme jonoon aamukymmeneltä siinä uskossa, että jonotusaika olisi aamuseen lyhyempi. Turha luulo! Edessämme seisoskeli ranskalainen, hytisevä ja räppiä lauleskeleva nuorimies tyttöystävineen ja anoppineen, ja takanamme liikunnallinen arabiseurue. Oli siinä kotoisaa palella tunti!

Blogin perinteinen: Missä jallu luuraa?

Jonotus oli hyistä, mutta saksalaiseen tyyliin kellontarkkaa: 15 min paikallaan seisomista ja sitten kymmenen rappua eteenpäin.. Ei mitään hätäisten hommaa.

Sisään päästyä edessä oli turvatarkastus, hissi kattoterassille ja lopulta maisemien ihailua. Salaa olimme toivoneet, että kupoli olisi ollut lämmitetty, mutta perus-tehokkaaseen saksalaiseen tyylin systeemi oli suunniteltu siten, että parlamentin lämmitysteho otettiin kansalaisista ja kupoli ennen imi lämpöä kuin puhkui sitä..

Niin tai näin, viileätä riitti myös kupolissa..

Potsdamer Platz...

Brandenburgin portti..

Alexanderplatz..

Ylhäältä alas..

Vilkutuksia alhaalta..

Alas tullessa, jotkut vielä jaksaa jonottaa..

Reichstagin jälkeen, poikkesimme Brandenburgin Torille..

..ja siitä edelleen Juutalaisten muistomerkille. Tätä muistomerkkiä ei ollut olemassa silloin kymmenen vuotta sitten. Olen kyllä lukenut Hesarista kyseisestä paikasta, mutta en voinut kuvitella miten vaikuttava kivipaasien rivistö olisi todellisuudessa.

"Labyrintissä" oli helppo häiritä valokuvaustilanteita ja siirtymisiä muistomerkin käytävillä ;)

Matkalla Brandenburger Torilta Friedrichstrasselle sattui myös Mini-kauppa..
Iltapäivällä tulimme Checkpoint Charlielle joka oli aikanaan amerikkalaisten ylläpitämä rajanylityspaikka Itä- ja Länsi-Berliinin välillä.


Tänä päivänä paikalla sijaitsee Muurimuseo, jossa meillä menikin sitten loppupäivä. Berliinin muurin historian 1961-1989 lisäksi museo esittelee muutakin kylmään sotaan liittyvää historiaa ja aineistoa on yli äyräiden. Joonakselle kiertokäynti oli ihan vanhan kertaamista, kun taas minulle pitkälti kuullun ymmärtämistä. Missä ihmeessä ajatukseni ovat olleet historiantunnilla!?